Miten tuotekehitys saadaan mukaan innovoimaan?

Aloittaessani työurani joskus viime vuosituhannella tuotekehitystä tehtiin R&D-osastolla. Lukuisten muiden lyhenteiden lisäksi opin, että R tarkoittaa tutkimusta ja D kehitystä. Vaan eipä taida nykyään kovin monesta yrityksestä löytyä enää R&D-osastoa. Kehitystä kyllä on, mutta R&D:stä on vähintäänkin tippunut R pois.

Miksi tutkimuksen katoaminen on ongelma?

Tuotekehityksestä on tullut monissa yrityksissä enemmänkin ohjelmistotuotantoa kuin tuotekehitystä. Ohjelmistojen tuotanto on oleellinen ja tarpeellinen osa tekemistä, mutta sen ei pitäisi olla ainoa osa ohjelmistokehitystä. Kiire ja jatkuva liiketoiminnan paine ovat ajaneet pienkehittämiseen, jossa tuotteisiin tehdään vain välttämättömiä korjauksia ja lisäyksiä liiketoimintatarpeiden mukaisesti. Suurista muutoksista tehdään taas helposti todella isoja hankkeita. Tuotekehityksen innovointi ja erityisesti kokeilut tuotteen osalta ovat jääneet liiketoimintapaineen alle. Tuloksena on siis kehitysyksikkö, joka keskittyy vain tuotteistukseen ja vanhojen tuotteiden inkrementaaliseen kehittämiseen.

Tutkimus osana Innovointisuppiloa

Tutkimus osana Innovointisuppiloa

Tutkimus on oleellinen osa innovaatiotoimintaa

Innovointi ei ole lineaarista. Ensin tarvitaan ideoita (mieluiten asiakkaiden tarpeisiin liittyviä), joiden jatkokehittelystä ja yhdistelystä , eli tutkimuksesta, saadaan aikaan uusia keksintöjä ja niistä onnistuneella tuotteistuksella ja kaupallistamisella innovaatioita. ”Innovointi vaatii uskallusta ja mahdollisuutta katsoa kokonaisuutta uusin silmin sekä aikaa leikkiä tuotteella ja koodipohjalla” sanoo Henri Hämäläinen, Contribyten toimitusjohtaja ja johtava konsultti. Contribyte on toiminut Suomessa yli 200 tuotekehitysorganisaation kanssa ja Henri onkin päässyt näkemään monia mielenkiintoisia toimintatapoja ja ideoita. ”Esimerkkejä innovointia kiihdyttävistä toimenpiteistä ovat FedEx päivä ja hackathonit, joissa tekijöille annetaan aika toimittaa jotain omasta mielestään mielenkiintoista ja arvoa tuottavaa olemassa olevien tuotteiden avulla” Henri jatkaa. Pelkkä ajan raivaaminen ei siis välttämättä riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan tapoja ohjata uusia ideoita oikeaan suuntaan ja keinoja poimia ideoista parhaimmat.

Mitä ovat hackathonit ja fedex-päivät?

Innovointi on tärkeä menestystekijä tuotekehitysorganisaatioille. Sille pitää löytää aikaa ja sytykettä. Hackathonit ovat tapahtumia jossa ohjelmisto- ja laitekehittäjät sekä muut kehityksessä mukana olevat henkilöt luovat konkreettisia sovelluksia tietylle osa-aluelle. Esimerkiksi KONE järjesti vastikään kolmipäiväisen hackathonin niin sisäisille kuin ulkoisillekin toimijoille People Flow osa-alueelle (http://industryhack.com/events/kone/).

Fedex-päivät ovat hyvin samankaltaisia kuin hackathonit. Niitä käytetään ehkä vielä monipuolisemmin kaikessa innovoinnissa ja toiminnan kehittämisessä, ei pelkästään ohjelmistojen ja teknologian kanssa. Mielenkiintoinen kaneetti on, että FedEx-päivän nimi, joka on saanut nimensä FedExin lupauksesta toimittaa 24 tunnissa, kiellettiin yrityksen toimesta muutamia vuosia takaperin. Ehkä se oli hyvää brändinhallintaa tai sitten ei.

Jos haluat kuulla lisää konkreettisia ideoita ja toimintatapoja joilla innovaatiolle on löydetty tilaa kiireisimmissäkin taloissa, niin Henriä pääsee kuuntelemaan Unicorn16 seminaarissa 8.4. Crowne Plazassa. Henri on kokenut puhuja, joka osaa maustaa esitystään toimintatavoilla ja ajatuksilla alan parhailta toimijoilta koko maailmassa.

Kirjoittaja: Harri Pendolin

Prodmanin perustaja ja Tuotepäällikkö-blogia jo vuodesta 2009 kirjoittanut Harri on tuotemies henkeen ja vereen. Harri on aina valmis jakamaan osaamistaan tuotejohtamisesta tai debatoimaan tuotepäällikön strategisista valinnoista. Twitteristä Harri löytyy nimellä @pendolin.