Miten Google jalkauttaa tuotestrategiansa

Pareto periaatteen, eli niin sanotun 80-20 säännön, mukaan 80% vaikutuksista tulevat 20% syistä. Tämä saattanee pitää paikkansa myös tuotestrategian osalta. Toimeenpano voi olla vain 20% suunnitellusta strategiatyöstä, mutta aiheuttaa usein 80% haasteista.

Usein kuultuja ongelmia tuotestrategiankin osalta on, että

  1. Tuotestrategia puuttuu
  2. Tuotestrategia on liian yleisellä tasolla tai
  3. Tuotestrategiaa ei toteuteta

Nämä kaikki ovat todellisia ongelmia, mutta usein niiden juurisyy löytyy strategian toimeenpanosta. Ylätason ”kasvustrategia” ei tuotekehittäjää auta, jos ei tiedä minkä pitäisi kasvaa ja miten hän itse pystyy siihen vaikuttamaan.

Tuotestrategian onnistunut toimeenpano vaatii sen linkkaamista työntekijöiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Miten Google, LinkedIn ja Twitter sen tekevät?

Introduction to OKR – Objectives and Key Results

OKR’s eli Objectives and Key Results on Piilaaksossa yleisesti käytetty tapa asettaa työntekijöille tavoitteet. Malli ei ole rakettitiedettä. Jokaiselle työntekijälle asetetaan vuosineljännekselle 3-4 tavoitetta (Objective), joille kaikille on kolme numeerista mittaria (Key Results). Homman juju on, että tavoitteet ja mittarit ovat julkisia yrityksen sisällä. Jokainen työntekijä voi siis nähdä, miten hänen omat tavoitteensa tukevat tiimin ja esimiehen tavoitetta ja siitä ylöspäin aina toimitusjohtajaan asti. Jos tavoitteet eivät tue ylempien kerroksien tavoitteita, niin ne eivät ole strategian mukaisia. Yksityiskohtainen video Googlen tavasta asettaa OKR:t löytyy YouTubesta ja viereinen Weekdone heebojen tekemä infograafi täältä.

Yrityksen strategiassa on toki muitakin komponentteja kuin tuotestrategia, kuten tuotestrategian laatimista käsittelevässä blogissa kirjoitimme. Tuotepäällikön vastuulla on tehdä oman alueensa tavoitteet selviksi ja näkyviksi, jotta tiimit ja yksilöt voivat poimia niitä tukevia tavoitteita myös omiin mittareihinsa.

Oletetaan tuotestrategian tavoitteeksi saada ilmaisen koeajan käyttäjiä siirtymään maksullisiin palveluihin. Tuotekehitystiimille sama tavoite voi tarkoittaa esimerkiksi konversioon tarvittavan ajan tai interaktioiden määrän pudottamista puoleen sekä maksullisten versioiden tekemistä entistä houkuttelevammaksi. Yksittäisellä tuotekehittäjällä voivat tavoitteet olla koodin refaktorointi, uuden toiminnallisuuden kehittäminen sekä konversionkehittäminen. Näistä ensimmäinen voi liittyä teknologiastrategiaan ja kaksi muuta tuotestrategiaan. Alhaalta ylöspäin katsottaessa siis kehittäjän tavoitteet ovat linjassa tiimin tavoitteisiin, jotka taas tukevat tuotestrategiaa. Tuotestrategian tavoitteiden pitää olla liiketoimintayksikön tavoitteiden mukaisia (esim. asiakasmäärien kasvattaminen) ja sitä kautta taas linjassa yrityksen strategiaan.

Tuotestrategian jalkauttaminen on sisäistä markkinointia ja lobbausta

Googlen tapa toimia on hyvin tuloskeskeinen, eikä varmasti sovi kaikkiin yrityskulttuureihin. Työntekijöiden palkitsemisen ei tarvitsekaan olla tiukasti sidottu numeerisiin tavoitteisiin. Tuotestrategian näkökulmasta oleellista on, että tavoitteet ovat jokaisella tiedossa ja pilkottuna sopiviin osiin, joihin tekijät tuntevat pystyvänsä vaikuttamaan. Harva asia on työntekijälle yhtä turhauttava, kuin tavoite jota ei ymmärrä tai johon ei tunne voivansa vaikuttaa.

Tuotepäällikön työ tuotestrategian jalkauttajana vaatiikin paljon markkinointia ja lobbausta. Tiukasti kassakaapissa tai omalla koneella pidetty roadmap ei ole minkään arvoinen.

 

Kirjoittaja: Harri Pendolin

Prodmanin perustaja ja Tuotepäällikkö-blogia jo vuodesta 2009 kirjoittanut Harri on tuotemies henkeen ja vereen. Harri on aina valmis jakamaan osaamistaan tuotejohtamisesta tai debatoimaan tuotepäällikön strategisista valinnoista. Twitteristä Harri löytyy nimellä @pendolin.