Mikä ihmeen MVP?

Picture by Tristan Kromer, Grasshopperherder.com

Yksi tuotekehityksen bullshit-bingon sanoista tänä vuonna on ollut MVP (Minimum Viable Product). Kaikki siitä puhuvat, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Yhden mielestä prototyyppi on saanut uuden nimen ja toiselle se taas tarkoittaa tuotteen ensimmäistä myyntiin menevää versiota.

Termin sanotaan syntyneen Frank Robinsonin toimesta, mutta tunnetuksi se on tullut Eric Riesin The Lean Startup-kirjan myötä. Historia onkin hyvä pitää mielessä, kun MVP:stä puhutaan. Kyseessä on konsepti (tai toimintastrategia), jonka avulla kasvuyritys pyrkii selvittämään mahdollisimman nopeasti ja ketterästi uuden tuoteidean markkinakelpoisuuden. Eli siis onko yritys löytänyt tarpeeksi suuren ongelman sekä riittävän hyvän ratkaisun siihen, että liiketoiminnan odotukset täyttyvät.

MVP-konseptin ymmärtäminen on kuitenkin hyödyllistä myös vakiintuneille yrityksille.

MVP ei ole sama kuin prototyyppi

Perinteisesti teknologiateollisuudessa suurin huoli on ollut kuinka uusi tuote pystytään valmistamaan. Erilaisia prototyyppejä käyttämällä on pyritty varmistumaan uuden tuotteen valmistettavuudesta ja viimeisten vuosien aikana myös käytettävyydestä. Proto- ja pretotyyppien avulla on siis pyritty varmistumaan ratkaisun toimivuudesta.

Kasvuyrityksen suurin haaste on enää harvoin uuden tuotteen valmistettavuus, vaan product-market fitin (markkinakelpoisuuden) löytäminen. Yksinkertaistettuna kyse on siis siitä löytyisikö uudelle tuotteelle tarpeeksi maksavia asiakkaita: onko ongelma tarpeeksi polttava, paljonko potentiaalisia asiakkaita on, miten he tuotteen löytävät, paljonko he ovat siitä valmiita maksamaan, tukeeko muu ekosysteemi uutta tuotetta jne. Uuden liiketoiminnan synnyttämisessä hypoteeseja ja olettamuksia on paljon ja MVP:n tarkoitus on tarjota työväline olettamusten testaamiseen nopeasti ja halvalla.

Miksi myyntimiehesi vihaa MVP:tä?

Yhtä vähän kuin vakiintuneen yrityksen byrokratia sopii startupeille, niin kasvuyritysten toimintatavat sopivat korporaatioille. Jos yrityksellä on toimivat liiketoimintamalli ja asiakaskunta palveltavana sekä olemassa oleva tuote, niin mikä on se hypoteesi jota MVP:n avulla testataan? Jokaista uutta toiminnallisuutta ei kannata ajatella kehitettävän vain juuri ja juuri tarpeeksi hyväksi. Pelkkä ajatus siitä, että asiakassuhde riskeerattaisiin viemällä asiakkaalle jotain keskeneräistä, saa myyntimiehen karvat pystyyn. Eikä asiakaskaan ilahdu, jos hän joutuu uuden toiminnallisuuden testaajaksi tahtomattaan.

MVP kannattaakin unohtaa inkrementaalisen tuotekehityksen tapauksessa. Tämä ei tarkoita, etteikö konsepti toimisi myös vakiintuneille yrityksille vaan päinvastoin. Jokaisen korporaationkin tuotesalkuissa pitäisi olla uusia aihioita, jotka tulevaisuudessa korvaavat nykyiset tuotteet. Mitä radikaalimpien innovaatioden kanssa ollaan tekemisissä, sitä tärkeämpää on ymmärtää ja osata MVP:n käyttämisen taito myös vakiintuneissa yrityksissä.

Mitä tarkoittaa viable?

Vaikka MVP konseptina tuntuu järkevältä ja yksinkertaiselta, niin käytäntö voi osoittautua hankalaksi. Haasteena on määrittää mikä oman tuotteen tai palvelun osalta on viable (suom. toteuttamiskelpoinen, elinkykyinen). Eric Ries itse on todennut:

“The minimum viable product is that version of a new product which allows a team to collect the maximum amount of validated learning about customers with the least effort.”

Mitä suurempia epävarmuuksia uuden tuotteen liiketoimintamahdollisuuteen liittyy, sitä nopeammin asiakaspalautetta olisi syytä kerätä. MVP:n ei edes tarvitse aina olla tuote, vaan asiakastarvetta voidaan testata myös lavastamalla tuote esimerkiksi videon (kuten Dropbox teki) tai pelkkien www-sivujen avulla. Mitä tärkeämpää on testata ratkaisun toimivuutta tarpeen sijaan, sitä lähempänä MVP:n tulee olla lopullista tuotetta, mutta silloinkin vain tärkeimmän toiminnallisuuden toteuttaen.

Esimerkkejä MVP:n käyttämisestä

Yleisin tapa MVP-konseptin käyttämisestä on tarpeen testaaminen verkkopalvelulle. Uudelle palveluidealle luodaan verkkosivut, jonka jälkeen Google Adwordsin, youtube-videon tai vastaavan avulla pyritään saamaan ajamaan uudelle saitille potentiaalisia asiakkaita. Liiketoimintamallista riippuen asiakkaat sitten pyritään sitouttamaan uuteen palveluun tavalla tai toisella.

Toinen ja useissa tapauksissa edelliseen liittyvä tapa on aloittaa digitaaliseksi suunniteltu palvelu manuaalisena, kuten Food-on-the-Table teki. Tämän ns. Concierge MVP:n tarkoituksena on kerätä asiakasymmärrystä pieneltä joukolta asiakkaita ja vasta sitten kehittää koneisto, jolla palvelu voidaan skaalata.

MVP voi myös olla fyysinen tuote. Esimerkiksi 3D-printtauksen avulla pystytään nykyään luomaan asiakkaille meneviä prototyyppejä nopeasti ja edullisesti testaustarpeisiin.

Nopea testaaminen ja palautteesta oppiminen on taito, jota jokainen uusi yrittäjä ja myös tuotepäällikkö tarvitsee Liiketoimintamahdollisuuden arviointiin. Varmista sinäkin oma osaamisesi ja ilmoittaudu nyt valmennukseen.

Kirjoittaja: Harri Pendolin

Prodmanin perustaja ja Tuotepäällikkö-blogia jo vuodesta 2009 kirjoittanut Harri on tuotemies henkeen ja vereen. Harri on aina valmis jakamaan osaamistaan tuotejohtamisesta tai debatoimaan tuotepäällikön strategisista valinnoista. Twitteristä Harri löytyy nimellä @pendolin.